SUOMENLAHTI
Itämeren pohjoinen tarina · Meri ja historia

SUOMENLAHTI
LÄPI AIKOJEN

Meri, joka yhdistää rantoja, kansoja ja aikakausia. Tutustu Suomenlahden saaristoon, merilinnoituksiin, vanhoihin kulkureitteihin ja herkkään luontoon.

Lähde matkalle
3

Rantavaltiota

1748

Suomenlinnan rakentaminen alkoi

1991

Suomenlinna maailmanperintöön

Merellinen maisema

Itämeren lahti, joka yhdistää pohjoisen ja etelän

Suomenlahti on Itämeren itäinen lahti. Sen pohjoisrannalla sijaitsee Suomi, etelärannalla Viro ja itäpäässä Venäjä. Rannikon kaupungit, satamat ja saaristot ovat vuosisatojen ajan olleet yhteydessä toisiinsa meren kautta.

Vesi on vähäsuolaista murtovettä. Jokien tuoma makea vesi, vuodenaikojen vaihtelu ja talven jääolot tekevät ympäristöstä erityisen.

Helsingin edustan saaret, rannikkokaupungit ja avomerelle johtavat väylät kertovat pitkästä merenkulun historiasta. Suomenlahti on sekä kulttuurinen yhteys että arvokas luonnonympäristö.

Sipoon saaristoa SuomenlahdellaSipoon saaristo · Suomenlahti
Saariston kertomuksia

Maisemia, jotka säilyttävät muistoja

Rannat, merilinnoitukset ja majakat muistuttavat kulkijoista, kaupasta ja meren merkityksestä.

Suomenlinnan merilinnoitus Helsingissä
01 / MERILINNOITUS

Suomenlinna

Helsingin edustan saarille rakennettu merilinnoitus sai alkunsa vuonna 1748. Se kertoo Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen historiasta.

Kallioinen rantamaisema Sipoon saaristossa
02 / SAARISTO

Rannikon saaret

Kalliorannat, pienet luodot ja suojaisat salmet ovat muokanneet liikkumista, kalastusta ja saaristossa elämistä.

Harmajan majakka ja kuu Suomenlahdella
03 / MERIMERKIT

Harmajan majakka

Helsingin edustalla sijaitseva Harmaja on tuttu merimerkki. Majakat ja luotsaus ovat auttaneet merenkulkijoita turvallisesti satamiin.

Merellinen aikajana

Vuosisatojen Suomenlahti

Meren historia kulkee rinnakkain rannikkokaupunkien ja Itämeren valtioiden vaiheiden kanssa.

1550

Helsinki perustetaan

Kustaa Vaasa perustaa Helsingin kaupankäyntiä ja Itämeren yhteyksiä varten.

1700-luku

Itämeren suurvaltapolitiikka

Rannikot ja meriväylät ovat tärkeässä asemassa Ruotsin ja Venäjän välisessä kilpailussa.

1748

Suomenlinnan rakentaminen

Ruotsi aloittaa Viaporin eli nykyisen Suomenlinnan merilinnoituksen rakentamisen.

1812

Helsingistä pääkaupunki

Helsingistä tulee Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Venäjän keisarikunnan aikana.

1917

Suomen itsenäisyys

Suomen itsenäistyminen muuttaa Suomenlahden pohjoisrannan valtiosuhteita.

1991

Maailmanperintö

Suomenlinna liitetään Unescon maailmanperintöluetteloon.

Avomerta Suomenlahdella
Meri tuo yhteyksiä

Laivojen, ihmisten ja ajatusten reitti

Suomenlahti on ollut vuosisatoja tärkeä kulkuväylä. Sen kautta ovat liikkuneet kauppatavarat, matkustajat sekä kulttuuriset vaikutteet.

Meren yhteys rantakaupunkeihin näkyy edelleen satamissa, saaristoliikenteessä ja kaupunkien merellisessä identiteetissä.

Historiallisten maisemien rinnalla kulkee tämän päivän kysymys: miten ainutlaatuinen meri voidaan säilyttää tuleville sukupolville?

Haavoittuva ympäristö

Meri, jota kannattaa suojella

Suomenlahden luonto on osa Itämeren herkkää ekosysteemiä. Meren tilaan vaikuttavat sekä valuma-alueet että ihmisen toiminta.

01

Murtovesi

Merialueella suolainen ja makea vesi sekoittuvat, mikä vaikuttaa lajistoon.

02

Vuodenajat

Talven jää, kevään valo ja kesän saaristo muuttavat meren maisemaa.

03

Yhteinen vastuu

Rehevöitymisen ja saasteiden vähentäminen edellyttää yhteistyötä koko Itämeren alueella.

Meren äärellä
“Meri ei erota rantoja toisistaan – se kertoo niiden yhteisestä historiasta.”

Suomenlahden maisemien ja muistojen äärellä.